Save the school not banks

Oon oikeesti himolaiska kirjottaja, mutta eipä se mua haittaa :D 

Tänään siis oli jokavuotuinen Italian oppilaitten mielenosotuspäivä. Nää on kauheen kiinnostunei politiikast tääl, mut mun mielestä se on vaa hienoo, ku ne ainakin yrittää tehä asioille jottai. Tänää siis suuri joukko oppilaita karju kilpaa koulutuksen puolesta, sillä, mitä mulle selitettii, mäkin tekisin samoin. Näillä siis täälä Italiassa demokratia alkaa katomaan ja kukaan ei tee mitää. Pankit ja valtio ottaa rahaa pois julkisilta kouluilta ja pienyrityksiltä sillee et oppilaitten tulevaisuus ei näytä kauheen hyvältä. Ja jos oot yksityiskoulussa ja vähän muita rikkaampi, sun ei tartte ku maksaa numeroittes eteen. -Täytyy myöntää et oon ilone, et Suomessa menee hyvin!

Mutta tältä se näytti, kun osallistuin siihen muitten kanssa :D

 Tältä näytti seura :D

Tosa edes ajavas pakus oli kovaääniset, mistä ihmiset huuteli slowganeja ja musiikki raikas 

Näitä löyty sateenkaaren väreis. Ja sit oli viel jottai ihme paukkui ku kajahteli kokoaika :D  

Sit päädyttii valtaamaan kaupungin isoin tie ja istuttii keskelle risteysaluetta 

Save the schools, not banks!

Että tällästä tänään. Mutta älkää huoliko, ei musta nuorisorikollista tullu :D Musta on vaan jotenkin ihmeellistä (kun ei oo tottunu) ajatel, että nuoret oikeesti ajaa tällee etuaan. Ja niin kauan ku se pysyy tälläsenä (hillittynä mut silti hyvin näyttävänä), ni ei mun mielest mittää ongelmaa.

Ja pikasesti vielä kuulumisia. Täällä siis luistaa jo oikeen mallikkaasti, kun pystyn ymmärtämään melkeen kaiken nosrmaalitasosen puheen, mitä oppilaat puhuu keskenää. Mutta emmä siis siltikään koulun yhteiskuntaoppi/laki/politiikka -aineesta ymmärrä sanaakaan (ompas kumma juttu.. :D ). Vastaamaanki mä kykenen nykyään ainakin jollai tasolla. Kieliopillisesti varmaan tosi karmivii lauseita, mut kyllä nää on mua tääl alkanu ymmärtää :D no problema! Kaikkeest suurimman ongelman tuottaa täl hetkel toi muodollinen puhekkieli, mitä pitäs käyttää opettajien kanssa.. oon tullu ratkasuun, et en puhu niille ni loukkaan niitä vähiten :D:D Muuten siis kaikki hyvin ja koulu sujuu ja perheessä on hyvät oltavat.

Kattoo, koska muistan kirjottaa seuraavaks :P

Bologna

Taas vaihteeks kulunu liikaa aikaa viime kirjotuskerrasta -oon syvästi pahoillani! :D Tekemistä on riittäny ja seura on ollu todella hyvää. Tossa oli pieni  "loma" viimeviikol, joka kesti torstaista sunnuntaihi, ei siis kouluu kolmeen päivään! Nuikuin paljon ja pidin hauskaa host siskon kanssa :D Mut mun oli tarkotus tehä postaus viime sunnuntain reissusta Bolongaan, joten...

Me lähettiin meiän AFS porukan kans sunnuntai aamuna junalla ja matka kesti selllaset vähän alle 40 minsaa. Tääl on nii ihanaa ku kaikki on kauheen lähellä :)) Bolognaan päästyttyä käveltii (ja otettiin paljon kuvia) yhessä samalla kun ootettiin Bolognan AFS vapaaehtosta meille oppaaks. Sitte kun Alessandro saapus paikalle lähettii kiertää oikee kunnol. Me nähtii maailman eka yliopisto (joka toimii nykyään kirjastona), suuren kirkon (pahus kun en muista nimee), ja Bolognan oman version kaltevasta tornista. Torneja oli itseasiassa kaks ja riippuen kuvakulmasta ne kallistu eri suuntiin. Me kiivettiinki siihen korkeempaan, joka oli mun muistaakseni 97 metriä?? eli siis paljon korkeempi kun Pisan. Kierroksen jälkeen mentiin syömään. Oli muuten namia ruokaa! Söin ihan liikaa lasagnee ja olin täynnä koko loppu päivän :D Sitte kun oltiin kävelykunnossa saatiin lähtee kiertelee keskenämme. Tässä vaiheessa meiän Bolognassa asuva Columbia kaveri tuli meiän kans kiertelee. Oli kiva nähä sitäki välillä, kosks se on nii mukava jakaa kuulumisia. Aion kyllä mennä tonne uudestaan tulevaisuudessa!

Siellä vähän sato aluks, mut onneks Bologna on kuuluisa sen katollisista kävelyteistä! 

Tällä porukalla!

Pystyy näkee koko Bologna!

Italia alkaa sujuu paremmin, nyt kun on tää kurssi, ja ymmärränki jo melkee kaiken! Tosta kurssista on niin paljon hyötyy (vähintäänki yrittämisen takia) et harmittaa ihan sikan et se alko näin myöhää! Mutta mikäs tässä pienopieno!

Terkkuja!

Cesenatico!

Viime viikon torstaista sunnuntaihin meillä oli AFS-leiri ihan Itä-rannikolla Cesenaticossa. Se oli ihan mieltsi paikka! Todella todella kaunis! Lisäks siellä oli koko Emilia Romagnan alueen vaihtikset, eli yhteensä joku 43. Se oli tosi kivaa jakaa kokemuksia ja ottaa vähä lomaa koulusta. Mutta siellä oikeesti huomas eron, niitten jotka oli opiskellu jo italiaa (tai tuli espanjaa/portugalia puhuvasta maasta) ja niitten jotka ei ollu opiskellu (meiän alue -.- ). Musta tuntu et olin ainoo ku ei osannu puhua italiaa, kaikki muut osas sitä ees joten kuten.. Mutta oli tolla ihan hyväki puoli, kun siis mun alueen (Reggio Emilia) ihmiset ei osaa sitä, ni me pistettii ihan pokalla yhtenä iltana ees jotai peliin. Vaati se taitoa muilta ymmärtää meitä, mut kyllä se siitä. :D 

Cesenaticossa meille oli järjestetty kaikkee hauskaa tekemistä, kuten beauty-contest, jossa tittelinä miss dragQween cesenatico 2012 (kertoo varmaan ihan tarpeeks :D ) meitä oli 3 tyttöö yhelle pojalle, ja se oli jotain niin hupaisaa :DD Ne pojat veti ihan kympillä siellä ja tunnelma oli katossa! 

Sitte seuraavana päivänä meillä oli kuva-maraton, jonka tarkotuksena oli siis vaan yksinkertasesti löytää tie, jonkun aivan turhan jutun luo ja ottaa ryhmäkuva. Mutta, koska meillä ei ollut mitään käryä niistä, oli mein vaan pakko kysyä tietä italiaksi.. Ei tuottanu ongelmaa, kun mun ryhmässä melkeen kaikki muut puhu ees jotenki italiaa paitti mää -.- Samalla mä otin vähän kuvia sieltä, kun se kerran li mahollista :)) Ja aivan nii, mein ryhmä voitti sen kisan, ja saatiin lahjaks italian kieliset kirjat, kuka mistäkin aiheesta. Mun kirja kertoo Veneto:n maakunnasta :)

Tänään alko mun koulun järjestämät italian tunnit, jotka siis periaattees on kertausta, mutta tällä kertaa mulla on joku selittämässä, MIKSI kielioppi toimii näin. Mutta nii, se opettaja ei osaa sanaakaan englantia, että koitappa päätellä siitä nii italiaks :D Mulla menee jo sillee hyvin, et älyyn jonku 65-70% siitä, mitä mulle sanotaan. Ja jos älysin pääkohat ni helppohan sit on arvata lause loppuun. Ja ens maanantaina alkaa oikee AFS:n järkkäämä kielikurssi!! Toivottavasti siitä olis jotai apuu ku tänään söin illallista PELKÄSTÄÄN mun hostäitin kanssa ja se oli kyl yks iso ja lihava awkward-turtle :D

Ja nyt oon sit kierelly RE:tä ihan kunnialla. Kerran kerkesin jo eksyykkin yhen toisen vaihtarin kanssa, mutta koska me ei olla tyhmiä ja osataan avata suu, vaikka ei sieltä mitää liian ymmärrettävää ulos tuukkaan, ni me löydettii takasi. Lisäks oon nyt ollu jo kolmessa koulussa AFS:n apulaisena kertomassa vaihto-oppilaana olosta. Vielä yks koulu ainakin jäljellä. Vaikka en mä niissä kyl mitää muuta tehny ku esitelly itteni, ku kukaan ei juurikaan osaa enkkua, ni se olis vaan turhaa. Mutta kuitenkin oon nyt viettäny paljon aikaa näitten muitten vaihtiksien kans ja meillä on aina kivaa!

Reggion jengi kuittaa :)

Synttärit ja muuta mukavaa

Joo siis täytin tossa viime lauantaina 17 vuotta, ja ihan lepposat juhlat oli :) Sain muutamia lahjojakin, koti Suomesta sain Kalevala korvikset ja paljon nannaa. Ja täältä Italian päätystä yks vaihtarikaveri osti mulle rannekkorun ja toi host sisko osti mulle t-paidan ja rannekkorun. T-paidan teksti on erityisen ihana, kun se sanoo: Enjoy every moment -where anything is possible. Kiitokset vaan Valelle :)) Lisäks sain kaks korttia, kotoota Suomesta ja täältä. 

Synttäreitä juhlein mun Indonesialaisen vaihtarikaveri Evan ja ton hostsiskon kanssa.  Eva oli meillä yötä, mutta eipä me paljoo keretty tekee, kun käytii pitsalla ja ku päästi kotii oltiin ihan kuolleita, kun täällä siis on 6 päivää viikossa koulua. Mutta mulla ainakin oli kivaa :)

Niin ja mun piti päivittää vähän mun kehitystä ton kielen kanssa. Eli siis nyt ymmärrän jo 76378460 kertaa paremmin italiaa, mutta se ei tarkota sitä että, jos sä tuut puhumaan mulle nopeinta italiaa ikinä, ni mä välttämättä ymmärtäisin puoliakaan. Ei, se tarkottaa sitä, että kun mulle puhutaan hitaasti, käyttäen helppoja sanoja, on mahdollista että ymmärrän lauseesta jopa 80%. Eli toisin sanoen ymmärrän kyllä mitä mulle sanottiin, mut mulla ei oo mitään käryä, mitä sanoja käytettiin :D

Ja puhuminen.... Kiitos AFS:n meillä ei oo vieläkään minkäänlaista kielen opetusta täällä, ja mä oon tosi epävarma käyttämään tota mun 50+ sanan varastoo. Että toistaseks oon aikas hiljanen, jos kukaan mun ympärillä ei puhu enkkua. Mutta kyllä mä petraan, sitte kun joskus saan jottai opetusta.

Nyt mä sain vihdoin mun uuden, mulle tehdyn lukkarin! Ei enää tylsääkin tylsempiä filosofian opintoja, tai hissaa. Ja 6 tuntii enkkua viikossa!! Vaikkakin enkkua 4 eri luokan kanssa. Mutta kolme neljästä on mulle uusia, ja kaikki kielipainotteisia. Ja ne kaikki, noin 70 mulle uutta oppilasta (voitte kuvitella kuinka monta nimeä mä muistan) otti mut tosi ilosesti vastaan. Ja kiitokset siitä mun enkun opelle, kun se jakso joka kerta esitellä mut :D

Englanti täällä on tosi helppoa, ja mun luokan enkun kokeesta vetäsinki heti kympin (luokkakaverit 4 -.- ).

Mut mun luokka ei ookkaa kielipainotteine.

Lisäks tänään, mun yhteiskuntaopin/lakiopin opettaja laitto mut lukemaan yhen powerpoint dian ääneen, 80:lle ihmiselle. Ei tuottanu mulle tuskaa, ja olin tosi ylpee itestäni, kun mun lopetettua kaikki taputti ja heitti ylävitosia :D Kyllä tää tästä vielä paranee.

Huomen aamulla lähtö AFS leirille Cesenaticoon, Itä-rannikolle. Siellä tulee olemaan kaikki Emilia Romagnan alueella asuvat vaihtarit ja se kestää 4 päivää. Ootan niin innolla!!!  Että ens postaus sitte siitä aiheesta.

Tässä viel pari kuvaa mun kylästä/sen alueelta :D

 Tää kuva on meiän kadunpuoleiselta parvekkeelta :)

Tää on meiän "kerrostalon" rappukäytävästä, täsä näkyy hyvin kuinka me asutaa laaksossa. 

Ja tää kuva on jostain Albinean ja Borzanon rajalta. En oo ihan varma, kun otin tän kuvan autosta. Mutta horisontissa näkyy RE, kaunista eikö vaan? :)

Actionia ja unta

Taas vaihteeksi on iskeny laiskuus päälle tän kirjotuksen suhteen, mutta mä oikeesti yritän parhaani!!

Viime viikon aktioni ollut todella vähäistä eilistä (lauantai) lukuunottamatta. Oon vaan käyny koulussa, syöny  ja nukkunu. Käytiin me vähä shoppaamassaki :) Eli elämä alkaa normalisoitua pikkuhiljaa. Rutiinit muodostuu ja tää elo alkaa tuntua jo hiukan tasasemmalta. Musta vaan vähän tuntuu siltä niin kun mun sosiaalista elämää olis ammuttu kuulalla kalloon, ja ampujana toimi italian kieli. Vaikka kaikki alkaa neutralisoituu, kielimuuri on jotain minkä yli ei hypätä kolmessa viikossa. Varsinkaan kun AFS saa järjestettyy meille vakituista kielen opetusta vasta ens kuun lopulle.. Onneks mun pitäs saada jonkin näköstä basic opetusta mein koulustakin ja sen pitäis alkaa ens viikolla :))
Muutenkin ootan ens viikkoo ihan ylipaljon, kun mun pitäis saada mun uus lukkari sillon. Eli siis vaihdan muutamia tunteja toisten luokkien kanssa. Ei enää filosofiaa, uskontoa eikä italian kielen kirjallisuushistoriaa! Ja kun kerran vaihan toisille luokille, mulla on hyvä mahollisuus saada lisää kavereita. Ja toivottavasti sellasia, joiden kans pystyis puhumaa myös :D Ei sillä ettenkö pitäis mun luokasta, mutta kommunikoiminen on aluksi ainakin niin masentavaa, et olis kiva saada sosiaalistakin seuraa :D
Ja tosiaan, olen nukkunut enemmän kuin liikaa, täällä oloni aikana, mutta silti vaan tuntuu väsyneeltä. Mutta minkäs teet kun sun tarttee keskittyä kaikkeen 24/7. Eilenkin vaan koulun jälkeen söin ja tulin ylös nukkuu. Kaheksalta mä sitten heräsin (ihanat 5 tunnin päikät) menin syömää ja tulin takasi ylös nukkuu :D Että sellane viikonloppu.

Niinkun mainitsin, että eilispäivässä oli actionia, siinä sitä oli. Nimittäin, kun olin tulossa busilla kotiin, hyvä jos bussi kerkesi 30 metriä liikkumaan, se jo ajoi yhen opiskelijan yli. Ite olin melkein liiskattuna bussin etukulmaan, lasin lähelle, (koska nää bussit on ihan naurettavan täysiä täällä)ja kun tyttö osui bussiin, osu se just siihen mun kohalle ja kimpos siitä asfalttiin/kynnykselle. Koko keskustan bussipysäkki (suurin mahollinen)  eli noin 300 opiskeliaa/muuten vaan bussin käyttäjää keräänty tietty maassa makaavan tytön ympärille, joten en tiedä, oliko tyttö tajuissaan heti, vai ei. Mutta kuitenkin, kun ambulanssi tuli noutamaan, tyttöä hetken myöhemmin, oli se kuitenkin tajuissaan. Vähän ajan päästä paikalla oli jo poliisit ja palokuntakin, jotka eristi alueen poliisi nauhoilla, ja alko piirteleen liiduilla maahan. Pysäkki näytti ihan uskottavalta rikospaikalta, veritahroineen ja tutkijoineen. Ja se olikin totta. Bussissa olleet ihmiset oli enemmän tai vähemmän shokissa/kauhuissaan ja niin oli yleisökin. Tää on vaa hyvin varottava muistutus siitä, että aina pitäis tarkistaa tuleeko autoi vai ei. Mää en ainakaan unoha vähään aikaan.

Seuraavasta postauksesta tulee toivottavasti positiivisempi. :D Ja toivottavasti saan otettuu muutamia kuviakin sitä varten :))

Kielikylpeilyä

Juu eli nyt siis ensimmäinen viikko takana ja toisen puolessavälissä menossa täällä Italian pikkukylässä. Ensimmäinen viikko kului oikeasti vain aikaa hukaten ja äinä välillä Reggiossa kävästen. Tapasin muutamia uusia ihmisiä, (host-siskon kavereita) jotka ei kyllä valitettavasti puhunu enkkua. Sitten kävästiin Festa Reggiossa, joka on paikallinen "festari". Siellä oli siis kauheesti kaikenlaisii kojuja, musiikkia ja stand-up komiikkaa, jota mä en sit tietenkää ymmärtäny. 

Meillä oli myös yksi vaihtari-meeting näitten tän alueen (Reggio nell'Emilia) vaihtareitten ja vapaaehtoisten kanssa, jossa me tutustuttiin toisiimme paremmin ja juteiltiin peloista, toiveista ym. Siellä mä tutustuin myös mun tukiperheeseen. Ne on ihan sairaan mukavia ja osaa hyvin englantia. En tiedä mistä se mies on oppinu, mutta se nainen on Amerikassa syntynyt kiinalainen, joka on asunu täällä vasta 24 vuotta (Ikää tällä pariskunnalla on siis vähintään 60). Myöhemmin otettiin sen porukan kans yhteiskuvia ja syötiin pitsaa.. ei paha :D Ja perjantaina olis sitte welcome-partyt kaikkien tän alueen vaihtareitte & niitten perheiden, returnee-opiskelijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Ootan innolla!

  Täsä me vaihtarit. (yks ottamas kuvaa) :(

          vaihtarit&vapaaehtoset

Mulla oli myös ilo alottaa koulu eilen. Luokkaan mentäessä kaikki vaan kyyli mua sillee o.O ku näytin varmaa ihan eksyneeltä. Kuitenkin asia selvis heti ekalla tunnilla ja mun viereen istunu poika oli ihan suu auki sillee "ootsä suomesta!", mutta kun lisäsin et en osaa italiaa ni seki hiljeni..... Eka tunti oli filosofiaa (äkkäsin sen kirjan kannesta) ja sitä seurasi 2 tuntia italian kirjallisuutta, tunti historiaa ja sitte tunti matikkaa. Luonollisesti kaikki italiaksi, kukaan opettaja ei osannut lausetta enempää englantia, mutta siihen mä olin varautunukkin. 

Kun puolessavälissä päivää on vähän pidempi tauko (15 min -.- ) iski koko luokka kerralla mun ympärille vääntäen jotain italia-englanti-siansaksa sekoitusta. Tuntuu pahalta myöntää mutta niitten enkku on oikeesti hirveetä :D Ja älysin sen siinäkohtaa kun mun vieressä istuva poika käänsi opettajalle mun vastauksen ihan päin mäntyä..

Tänään mentiin bussilla, kun mun host-sisko yrittää mahdollisimman helposti opettaa mulle sen käytön (mahdotonta). Koulussa ihanaa italian taidehistoriaa ja psykologiaa, joista en ymmärtänyt sanaakaan. Onneks oli englantia, jossa pystyin kommunikoimaan opettajan kanssa, vaikka itse opetettava aihe, oli jotain mikä on opetettu mulle ekan kerran joskus 5-6 vuotta sitte.. Mutta niitten luokkakäyttäytymisestä voi päätellä et opettajalla on vaikeuksia edetä, kun se ei saa suunvuoroa. Esimerkiksi matikassa käytiin kaks tuntia ylihelpon asian teoriaa. Suomessa oltais kahessa tunnissa vaihettu asiaa jo kolmesti. Mutta eipä tuo mua haitannu, sillä asia on tuttu, mutta opettajan selityksestä en kyllä tajunnut mitään.

Muutenkin se tunne kun istut 5 tuntia luokassa; hiljaa, silmät turvonneina (tai vaihtoehtoisesti kiinni) pää vinossa ja suu vähän ravollaan, niinku jälkeenjäänyt pöllö, -mä pidän siitä tunteesta :D         

Bussilla koulusta takasintulo tulee olemaan yhtä helvettiä niin pitkään kun me asutaan täällä pellossa. Mun tartti vaihtaa kahesti bussia ja välttää astumasta väärään, koska vaikka niissä saattaa olla sama numero, ne ei silti mee samaan paikkaan -.-  onneks mulla oli toi hhost-sisko avittaan sitä tänää...    

Ja ainii, mun luokkalaiset pyys mua ens viikon perjantain diskoo niitten kans, (oli muuten koominen kutsulappu jonka ne niitten haparalla enkun taidolla väsäs :D )  mutta taidan tälläkertaa jättää väliin. En pääsis ikinä kotii siihen kellonaikaan enkä usko et toi host-äitikää oikeelämpenis ajatukselle :D Miksei ne voi pyytää mua valosaa aikaa ulos :D

Että tällästä tälläkertaa, uutta postausta luvassa taas joskus :D

Tässä vielä kuviä tästä lähistöltä :)

        Ihana Reggio Emilia :)                                                                        

Edelleen RE :D 

  Ja Albinea ::)                    

I feel you Italy!

Täällä sitä ollaan! monen tunnin matkustuksen jälkeen ja huippuihanan Roomassa vietetyn orientaation jälkeen oon nyt mun perheessä, tällasessa pienessä kylässä nimeltä Borzan

 Lentokone Helsinki-Vantaan lentokentältä nousi 14 suomalaista kyydissään kohti Roomaa kello kahdeksan maissa aamulla 7.9. 2012. Lento sujui hyvin hyvässä seurassa ja vain kolmen tunnin istumisen jälkeen päästiin Rooman lentokentälle. Parin erehtymisen jälkeen saatiin laukut hihnalta ja liityttiin turkkilaisten massaan matkalle kohti Rooman hotellia jossa me vietettiin 2 päivää. 

Orientaatio oli ihan superhypermegaihana!! Saatiin kauheesti uusia kavereita eripuolilta maailmaa. Kaikki oli iloisia, avoimia ja helpostilähestyttäviä, kun meillä kaikilla oli niin paljon yhteistä. Yhteissumana monesta monesta maasta meitä oli 469! Mutta näistä maista parhaiten tutustuttiin Saksan poikii, jotka oli tosi mukavia ja sijottu aika lähelle. 

Lauantai päivä oli kyllä myönnettävästi hieman tylsähkö kaiken sen "opetuksen" takia, mutta tilanne korjaantui illalla kun oli vapaa aikaa ja päästiin juhlatunnelmaan :)) En oo nähny niin isoja juhlia ikinä :D Tanssia laulua ja ilosia ihmisiä. Harmi että älysin omistavani kameran vähä liian myöhään :S tässä kuitenkin vähä tunnelmia: 

saksan poijjaat :)) too sad et yks puuttuu :<

Vastaanotto Reggio Emilian juna-astemalla oli myös ihan sairaan kiva, banderollit ja kaikki. Kaukki tuli kättelee ja puhumaan maailman nopeinta italiaa :D Ja tietty sitä kuvien ja säätämisen määrää :D Ja täytyy sanoa että ne on ihan äly nopeita, kuvat ilmesty RE:n AFS faceen nopeemmin ku mikään mun kuva ikinä.. tässä siis löydös niitten sivuilta:

Vaihtikset, niitten perheet ja vapaaehtoiset :)

Tää päivä siis ollaan nyt oltu kotosalla ja kävästii "keskustassa" joka on kärpäsenkakan kokone mini marketilla varustettu keskikohta tälle niin kauniille pikkukylälle. Tää talo on siis tavallaan kerrostalo, mutta jokaisessa kerroksessa on kolme ihan kunnonkokosta huoneistoa. Meiän (mun ja mun hostsiskon) huone on koko talon ylin, ja vaikka mulla ei oo juurikaan kaappitilaa nii ainakin mun sängystä on aivan ihana maisema öisin. Nimittäi viereisen (suuremman) kaupungin valot. Ihanaa katteltavaa. 

Että tälläset tunnelmat nytten. Kirjotan taaspian uuestaan :))

Huamenna!!!

Juu eli siis nyt on melkein kaikki pakattu (pitäisikin olla) ja huomenna tää tyttö lentää! Päivä on ollut lähes kaoottinen. Huonosti nukutun yön jälkeen kaupungille ostamaan mulle lentolaukku, että pääsen joskus pakkaamaan loput kamat :D Kotiin tultua oli sit himopakkausoperaatio josta muodostui kuitenkin kaksi täyttä laukkua toinen juuri ja juuri oikean painoinen ja toinen 3 kiloa liian painava (niitten tätien ei pare punnita sitä huomenna). 

Tuliaiset olikin vaikeempi änkeä mukaan, sillä niitä kertyi ja ne painaa. Pienenä vinkkinä kaikille: älä ikinä osta isoa painakaa kirjaa tuliaiseksi, jos sun on vietävä se lentokoneella :D Mää opin läksyni. Tässä kuvat nyt sitte niistäkin :]

2 Marimekon käsipyyhettä, Suomen mallinen leikkuulauta/tarjoiluastia, painava suomalaista ruokaa ja luontoa käsittelevä kirja, 3 levyy Fazerin sinistä, salmiakki mix ja 2 pussii Angry birds-karkkei.. Jos ne ei noilla selviä ni huonosti menee

Huomista odotan niin innoissani, etten varmastikaan nuku koko yönä. Mutta enpä usko et nukun muutenkaan , sillä me lähetään kootoota 4 tunnin päästä eli 2.15.. Voi olla väsyny tunnelma ylihuomenna, mutta se on sit sen ajan murhe :D 

KAiken kaikkiaan Arrivederci Suomi ja CIAO ITALIA!

Neea kuittaa!

Lomaa, kokkailua ja taas lomaa

Taas tuli täyteen pitkä aika viime postauksesta, mutta on mulla kunnonki syitä tällä kerralla. Olin nimittäin töissä koko heinäkuun ja elokuun 3 ensimmäistä viikkoa, joten aikaakaan ei oo ihan jäätävästi ollu. Mutta tän postauksen aihe ei tosiaan ole työnteko, vaan ihana, juuri alkanut LOMA.

Ekana mun pitää mainita AFS:ltä saatu kirje, joka sisälsi kaikkee kivaa ja kauan odotettua. Nimittäin lentoaikataulun ja "pakkausohjeet". Vaikka mä oon kaivanu lentotiedot ihan itekki jo aikasemmin, nii oli toi ihan kiva wake up call tohon tulevaan vuoteen. 

  Pakkaamisesta tärkeimpänä mainittiin, että painoraja on tänä vuonna vaan se 23 kiloa + 8 kilon käsimatkatavarat. Onhan tossakin tietty ihan tarpeeks, (ehkä) mutta esimerkiks sillon kun mun sisko lähti 2 vuotta sitten Saksaan nii se raja oli 30 kiloa. Toivottavasti mä saan kaiken ahdettua kuitenkin mukaan :D

Lisäksi AFS lähetti meille nää osoitelaput, jotka kiinnitetään matkalaukkuun. Oon ihan intsinä jo tälläsistä pienistä jutuistakin :D

Ja nyt vielä tää mun postauksen pää idea, eli mun loma-aika. Vaikka oon vasta viikon ollu lomailemassa, oon kerenny tekeen jo vaikka mitä! Ensinnäkin 3 yötä mein luona majaili yks mun kaveri Anni, joka on kans lähössä vaihtoon samalla järjestöllä, samaan maahan. Annin kans vietettiin oikee luksusta mm. shoppailemalla, käymällä Naantalin kylpylässä ja kiertelemässä Naantalin vanhaa kaupunkia, sekä kokkaamalla italialaista ruokaa. Tietysti kokkausapuna myös mun äiti, joka laati menun ja oli muutenkin jelppimässä, sekä sisko. Ruuasta tuli sairaan hyvää, ja sitä todella riitti. 4-lajin ilallinen ei oo mitää kauheen tavallista suomalaisille, joten vyötä löystettiin :D -eikä pelkästään ton italialaisen ruuan ansiosta ;) Tässä vähän kuvia -luonnollisesti vain ruuasta.

 Italialaista jäätelöä Naantalin auringossa :P

 Iha normi, öljyä kaikessa

 Patonkia ~

 Alkuruokana Parmankinkulla käärittyä cantalope-melonia, öljyllä kostutettua patonkia, jossa päällä tomaattimurskaa, sekä tietty viinirypälei :P

 Seuraavaksi syötiin carponara pastaa, jossa siis nauhapastan seassa pekonia ja sipulia.

Itse pääruuasta ei ollut julkasemislaattuista kuvaa :( Mutta ruokana oli paistettua kananrintaa Öljytyillä uuniperunoilla, sekä tomaatti-mozarella salaatti.

Ja jälkkärinä panna cottaa jossa päällä mustikoita ja hedelmäsosetta :PP

Että tällästä tällä kertaa. Ens kerralla varmaankin tulee pakkauspostaus, jossa kans kuvia ja kaikkee muutakin kivaa ;) Ja ainii sit viel piti mainita, että meille on tulossa vielää vaihto-oppilaskin. 17 vee tyttö Unkarista, joka majotetaan mun huaneeseen, joten pakkauksen lomassa mun pitäiis tyhjentää koko mun valtakunta muovilaatikoihi :o huah, viikko aikaa.

Ps. 19 päivää!!

Fiilistelyä; 2 kuukautta!

Yhtäkkiä tuli taas vaan tunne kirjottaa tänne, eikä mul nyt ookkaan mitään sydäntäpysäyttävää asiaa, vaan ihan tavallista fiilistelyä!! Esimerkiksi otsikostakin pääteltävä, vieläkin pitkältä tuntuva 2kk ennen kuin istun koneessa kohti Italiaa!

Vaikka, koska olen nyt isällä, en oo saanu ainakaan kirjeellistä postia AFS:ltä, mutta olisko ollut torstaina, kun sähköpostiini saapui meili italiaksi. Aluksi tunne oli sellanen, että wtf, mut sitten kun sain sen luettua suorastaan ylistin Rosetta Stonea (kielikurssi) :D Nimittäin älysin viestin pääperiaatteen ilman minkäänlaista kääntäjää! Mutta tietenkään teksti ei ollut pitkä, eikä liian vaikea, mutta silti. Luonnollisesti sitten luin viestin vielä ainakin viiteentoista kertaan ja käytin sen myös kääntäjässä saadakseni sanatarkan käännöksen. Sähköpostissa vain iloittiin hyvistä tuloksista Rosetta Stonessa ja toivotettiin jatkamaan samaa rataa. Kumma kyllä noinkin pieni juttu saa ihan mahti fiiliksille. 

Tässä vielä pakollisia fiilistely kuvia,  tietysti weheartit.com ;)

ps. Sain selville, että mun hostperheen kissan nimi on Penny.. aaws :3 (totaalisen über tärkeä tieto, mutta päätin kumminkin jakaa sen :D )

Koulutiedot

Niin kuin otsikostakin voi päätellä, sain jokin aika sitten (mutta koska olen ollut laiskalla päällä, kirjoitan siitä vasta nytten) tiedot ensi vuoden koulustani -vihdoin. Olin iloinen huomatessani, että tiedot olivat tulleet, mutta kun vierailin tulevan kouluni kotisivuilla, olivat ne hieman hankalalukuisia, myös englanniksi :D Kuitenkin sain vahvistuksen host-siskoltani, että kouluni tulisi olemaan kielipainotteinen. Olen enemmän kuin iloinen.. fysiikka italiaksi, olisi voinut olla hieman liian haastavaa mulle. :D Siskoni kuitenkin iloitsi kanssani mainitsemalla, että kouluni olisi kuulemma kaupungin  vaikein, noh eihän sitä vielä tiedä, mutta toivon, että hän olisi väärässä. :D

Tietysti, yritin googlata mahdollisimman paljon tietoa/kuvia/ym. koulusta, aika huonolla menestyksellä kuitenkin. Koulun nimestä kuitenkin sen verran, että kun kouluni nimi on Istituto Scolastico Matilde Di Canossa niin tuo Matilde Di Canossa tarkoittaa Toscanan kreivitärtä Matildea. Koulusta löytyi myös hyvin aneemisesti kuvia, enkä ole vieläkään varma, olivatko ne, mitkä luulin, edes siitä koulusta. Jos se pohjapiirros,, jonka löysin olikin sieltä.. tulen olemaan hyvin paljon hukassa.. koulu näytti ylisuurelta!! Toivotaan kuitenkin parasta. Lisäksi, mun oli pakko stalkata koulua myös google mapsin street viewistä, koska mulla on tietenkin myös koulun osoite. No kuitenkaan en nähnyt koulustakuin ulkoseinän ja portin, mutta tien toisella puolella olikin paljon hupaisampi paikka, nimittäin sikäläinen baari. Ikinä en uskoisi, että suomessa edes saisi rakennuttaa baaria suojatien toiselle puolelle koulusta.. Mutta toisaalta, kyseessähän ei olekaan Suomi, vaan Italia.

Tossa vielä nää koulun kotisivut: http://www.liceocanossa.it/

Ps. Mitänyt olen hieman jalkapallon MM-kisoja seurannut (lähinnä Italian jalkapallofanaattisuuden vuoksi) Italialla näyttäisi menevän todella hyvin. Se nimittäin voitti Englannin rankkareissa 4-2 ja on nyt taistelemassa voitosta neljän parhaan joukossa, forza Italia!


n-e

Rosetta stone

Taas aikaa kulunut ja paljon tietoakin tullut vaihdettua tulevan host-perheeni kanssa. Tai oikeammin sen siskon kanssa :) Lisää suomalaisia on saanut perheitä ja nyt jo 48% Italiaan lähtijöistä on paikoitettu. Tai tuo on ainakin se luku, joka mulle kerrottiin :D

  Italian AFS on antanut meille kaikille Italiaan lähtijöille hyvän mahdollisuuden (toisin sanen pakotti) opiskella italiaa jo ennen sinne lähtemistä netissä ja vielä ilmaiseksi. Netistä löytyvän kielikurssin nimi on Rosetta stone, kaiken tämän tän iltaisen siellä säätämisen jälkeen voisin sanoa, että se on oikeasti aika toimiva, heti kun ymmärtää mitä kuuluu tehdä. Koska se on täysin globaali sivusto (sieltä saa myös muiden kielten kursseja suht hyvään hintaan) kieltä ei voida opettaa käännöslauseiden sun muun kanssa, vaan oppiminen perustuu vain ja ainoastaan italiankielisten tekstien ja kuvien yhdistämiseen ja sitä mukaan uusien asioiden oppimiseen. Ja kyllähän se ihan toimikin. Ainoastaan suullisten testien tekeminen oli rasittavaa, koska joskus ohjelmalla kesti ymmärtää, että oikeasti toistin saman sanan mutta eri äänentasolta. Loppujen lopuksi sain koko ohjelman jumittamaan, joten lopetin kesken ja toivon syvästi, että edistymiseni tallentui, koska kaikkien Italiaan lähtijöiden on pakko suorittaa vähintään yksi kurssi..

Ensi viikonloppuna (18-20.5) olisi sitten se kauan odotettu orientaatio leiri, jossa saan nyt tavata edes osan Italiaan lähtijöistä. Että sitä innolla odotellessa. Seuraava postaus luultavasti sitten sen jälkeen :)

n-e

isäntäperhe!

"Ihana fiilis!"

Tänään oli sitten tämän puoli vuotisen odotuksen päätös. Sain vihdoin isäntäperheen! Kun huomasin saaneeni sähköpostin, jonka otsikkona oli "isäntäperhetiedot" hymy levisi korvasta korvaan (eikä ole hyytyny vieläkään) ja järjetön huutaminen alkoi :D
      Tulevan perheeni kuva teki ihanan olon, sillä olin pelännyt, että esim. perheen isä vaikuttaisi kovin ahdistavalta ihmiseltä. Onneksi näin ei ole. Kuvasta mua katsoi äiti ja tytär, mollemmat kovin iloisina ja mukavan oloisina. Tytär on 1994 syntynyt ja luultavammin käyn sitten sen kanssa koulua. Äiti on viidessä kymmenissä. Perheeseen kuuluu myös 33-vuotias veli, joka ei asu kotona. Ja onnekseni heillä on myös hyvin suloisen näköinen sisäkissa :)
      Kaupunki, tai itseasiassa kylä, johon olen matkalla, on maaseutualueella ja hyvin samankokoinen ja yhtä kaukana kaikesta, kuin tämäkin, missä nyt asun. Eli Borzano-kylä on pieni osa hieman suurempaa Albinea-kaupunkia, jossa itsessään n.8000 asukasta, mutta tässä pikkukylässä onkin vain 2000. Koulumatkakin pysyy melkein samanlaisena: 15km bussilla. (nykyinen on 20) Että lähes samoilla mennään.

Tonne olisin sit menossa :)

 

Mulla on tällä hetkellä aivan ihana fiilis, kaikki tää odottaminen ja pettyminen on takana ja nyt yritän vaan saada yhteyden perheeseen (facebook toimii) ja jutella kaikesta olennaisesta. Ja opiskella italiaa tietty.
   

"Aika saisi kulua nopeempaa!"

Tänään taas jaettiin mielenkiintoisia tietoja Italiaan lähtijöiltä ja myöskin lähtijöistä. Kuulemma jo 125 Italiaan lähtevää vaihto-opiskelijaa on saanut perheensä! Eli karkeasti noin neljännes. Hassua sillä yleensä suurin osa vaihto-oppilaista saa perheensä vasta kesäkuussa. Saa tulla aikamoinen katko, että tämä toteutuisi, mutta se on vain hyvä meille. Ei jaksaisi yhtään odottaa ja aika saisi kulua paljon nopeampaa!!

Mutta mikäs tässä perhettä odotellessa, onhan tää aika jännää, kun postilaatikosta voi tulla koska vaan ilosta tietoa. Mutta alkaa tää kyl vähän tökkiä.. Perhettä vaan tulemaan kiitos!! :D

..Toivottavasti ensi postaus olisi järkevämpi, pidempi tai edes vähän tarpeellisempi :D Ja mielellään jo siinä voisi kertoa tulevasta perheestä ;)

"Tää muuttuu vaan paremmaks ja paremmaks!"

Tähän tuli taas tämmönen kivan pitkä väli postauksille, mikä ei siis ollut tarkoituksellista, mutta ei vain ollut mitään mistä kirjottaa.

Nyt kuitenkin löysin aihetta, sillä viime päivät olen viettänyt täysin kansainvälisesti, kirjotellen ja videopuheluita jutellen aivan älyttömän kivojen ihmisten seurassa! Nimittäin kaverini (joka on lähdössä myös Italiaan) löysi facebookista ryhmän, jossa siis kaikki tähän mennessä sen löytäneet Italiaan AFS:n kanssa lähtevät ovat. Siellä nyt sitten on voinu ihan luvan kanssa hehkuttaa, sekoilla ja huutaa. Koska en ole ainoa!!

Nostan kyllä hattua skandinaavia kavereilleni sen kehittämisestä. Idea on mainio ja se vielä toimiikin. :D Täytyy vain toivoa, että yhteydet pysyvät hyvinä vielä Italiassakin.

Muuten olo on pysynyt kyllä samana vaikka tää on pelkkää kidutusta tää odottaminen, mutta silti tuntuu, että tää muuttuu vaan paremmaks ja paremmaks! Eli siis mulla ei ole vieläkään mitään käsitystä siitä, mihin ja millaseen perheeseen mut sijoitetaan Italiassa. Mutta, kuulemma, joku tyttö, kuka lähtee myös AFS:n kautta, mutta vaan USA:an on saanut jo perheen. Joten ylläri saattaa oottaa postilaatikossa koska vaan!! En kyl tosin millään malttais odottaa!! :'DD

Ja vielä tosta stipendi jutusta, mistä näytti olevan viimeks puhe. Ni kyllä siis sain stipendin, vaikkakin ei ollut aivan 3000€ arvoinen, mutta kelpashan sekin :D

"Alan pikkuhiljaa herätä siihen, että oon oikeesti lähdössä vaihtoon"

Sain taas muutama viikko sitten viestiä AFS:ltä, jossa muistutettiin vielä ihmisiä palauttamaan kaikki englanninkieliset lomakkeet. Ei minulla niistä huoli, mutta kun siinä oli myös maininta rokotteista älysin, ettei mulla ollut vielä B-hepatiittia ja sen ottaminen kestää 6kk. Eikä siinäkään auttanu muu kun soittaa terveyskeskukseen ja hankkia saate, jotta voisin käydä sen apteekista ostamassa.

Mutta eniten siinä silloisessa sähköpostissa painautui kaiken läpi oli alustavat lähtöpäivät. Ja sieltä sitten näppärästi luinkin, että Italiaan olisi lähtö 5-7. Syyskuuta. Nyt alan olemaan jo toipunut siitä sokista, mutta alan ymmärtää muita stressaavia asioita, kuten

1. Olen lähdössä maahan, jonka paikallista kieltä en osaa.

2. Kyseisessä maassa EI puhuta pahemmin englantia

3. Koulunkäyntini tulee luultavimmin olemaan yhtä helvettiä, siellä ollessa.

Sain nimittäin uuden sähköpostin viime viikonloppuna, jossa oli hieman täytettävää, sekä aivan ihana yleiskatsaus italialaiseen koulujärjestelmään, mikä näin lapusta luettuna vaikuttaa, joltain mistä voin todeta "mission impossible".. Katotaan mitä siitäkin tulee :D

Täytettävässä lapussa kysyttiin minun henkilökohtaisia toiveitani koululinjan suhteen, mitä aineita haluaisin opiskella. Lisäksi oli kaksi vielä hieman hämärämpää kysymystä :D johon toiseen ei pitänyt vastata (koska minulla ei ole vielä yliopistodiplomia) ja toinen koski luultavimmin aineita, joita kouluni pakottaa minun käyvän ollessani Italiassa. Joita minulla ei luultavasti ole....

Tässä tämän kertainen postaus, toivottavasti ne harvat jotka eksyvät tälle sivulle ja jopa lukevat tämän, saivat selvää ja toivottavasti muistin kirjoittaa kaiken olennaisen C: Sivut näyttävät masentuneelta ja kurjalta, mutta toivottavasti tulevaa matkaa kohden kirjotukset lisääntyy.

n-e