Actionia ja unta

Taas vaihteeksi on iskeny laiskuus päälle tän kirjotuksen suhteen, mutta mä oikeesti yritän parhaani!!

Viime viikon aktioni ollut todella vähäistä eilistä (lauantai) lukuunottamatta. Oon vaan käyny koulussa, syöny  ja nukkunu. Käytiin me vähä shoppaamassaki :) Eli elämä alkaa normalisoitua pikkuhiljaa. Rutiinit muodostuu ja tää elo alkaa tuntua jo hiukan tasasemmalta. Musta vaan vähän tuntuu siltä niin kun mun sosiaalista elämää olis ammuttu kuulalla kalloon, ja ampujana toimi italian kieli. Vaikka kaikki alkaa neutralisoituu, kielimuuri on jotain minkä yli ei hypätä kolmessa viikossa. Varsinkaan kun AFS saa järjestettyy meille vakituista kielen opetusta vasta ens kuun lopulle.. Onneks mun pitäs saada jonkin näköstä basic opetusta mein koulustakin ja sen pitäis alkaa ens viikolla :))
Muutenkin ootan ens viikkoo ihan ylipaljon, kun mun pitäis saada mun uus lukkari sillon. Eli siis vaihdan muutamia tunteja toisten luokkien kanssa. Ei enää filosofiaa, uskontoa eikä italian kielen kirjallisuushistoriaa! Ja kun kerran vaihan toisille luokille, mulla on hyvä mahollisuus saada lisää kavereita. Ja toivottavasti sellasia, joiden kans pystyis puhumaa myös :D Ei sillä ettenkö pitäis mun luokasta, mutta kommunikoiminen on aluksi ainakin niin masentavaa, et olis kiva saada sosiaalistakin seuraa :D
Ja tosiaan, olen nukkunut enemmän kuin liikaa, täällä oloni aikana, mutta silti vaan tuntuu väsyneeltä. Mutta minkäs teet kun sun tarttee keskittyä kaikkeen 24/7. Eilenkin vaan koulun jälkeen söin ja tulin ylös nukkuu. Kaheksalta mä sitten heräsin (ihanat 5 tunnin päikät) menin syömää ja tulin takasi ylös nukkuu :D Että sellane viikonloppu.

Niinkun mainitsin, että eilispäivässä oli actionia, siinä sitä oli. Nimittäin, kun olin tulossa busilla kotiin, hyvä jos bussi kerkesi 30 metriä liikkumaan, se jo ajoi yhen opiskelijan yli. Ite olin melkein liiskattuna bussin etukulmaan, lasin lähelle, (koska nää bussit on ihan naurettavan täysiä täällä)ja kun tyttö osui bussiin, osu se just siihen mun kohalle ja kimpos siitä asfalttiin/kynnykselle. Koko keskustan bussipysäkki (suurin mahollinen)  eli noin 300 opiskeliaa/muuten vaan bussin käyttäjää keräänty tietty maassa makaavan tytön ympärille, joten en tiedä, oliko tyttö tajuissaan heti, vai ei. Mutta kuitenkin, kun ambulanssi tuli noutamaan, tyttöä hetken myöhemmin, oli se kuitenkin tajuissaan. Vähän ajan päästä paikalla oli jo poliisit ja palokuntakin, jotka eristi alueen poliisi nauhoilla, ja alko piirteleen liiduilla maahan. Pysäkki näytti ihan uskottavalta rikospaikalta, veritahroineen ja tutkijoineen. Ja se olikin totta. Bussissa olleet ihmiset oli enemmän tai vähemmän shokissa/kauhuissaan ja niin oli yleisökin. Tää on vaa hyvin varottava muistutus siitä, että aina pitäis tarkistaa tuleeko autoi vai ei. Mää en ainakaan unoha vähään aikaan.

Seuraavasta postauksesta tulee toivottavasti positiivisempi. :D Ja toivottavasti saan otettuu muutamia kuviakin sitä varten :))